Pizza, la pizza ja pitsa.

Pizza on pop, se on aina ollut. Nykyään se on itse asiassa jo aika rock. Pizzaa on ruvettu arvostamaan kulinaarisesti aivan eri tavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana ja Suomeenkin on rantautumassa ensimmäinen Napolilaisen pizza -sertifikaatin omaava pizzeria. Olen tehnyt pizzaa niin kotona kuin työkseni ravintolassa useamman vuoden ajan. Luulen tietäväni mistä puhun, kun kyse on pizzoista ja haluan jakaa pizzatietouttani myös muille. Pizza on kuitenkin aina pizzaa, huonokin pizza on pizzaa ja pizza on yleensä aina suht jees. Pizzoja on kuitenkin niin monenlaisia ja täytteet vaihtelevat villisti alueittain, niin mikä tekee eron hyvän ja huonon pizzan välillä. Pohja. Ei täytteet, vaan pohja. Hyvän pohjan päälle voi heittää jääkaapin nurkasta löytyneet aarteet ja loihtia niistä loistavan pizzan, mutta huonoa pohjaa ei pelasta vaikka päälle laittaisi tryffeliä ja ilmakuivattua kinkkua, se on silti paskaa. Itse jaottelen pohjat karkeasti kahteen kategoriaan: mummunpizzoihin ja artesaanipizzoihin.

Mummunpizza on se pizza, jota me suomalaiset olemme oppineet rakastamaan lapsesta saakka. Kotona leivottu, uunipellin muotoon kaulittu pizza, jonka pohjan maku on mieto ja hiivainen, rakenne on pehmeä ja ilmakuplat pieniä ja tasaisia. Mummunpizza on erittäin fine ja se ajaakin asiansa kun halutaan tehdä nopeasti ja helposti hyvää.

Mutta keskityn nyt siihen toiseen kategoriaan, artesaanipizzoihin. The pizza, se aito ja alkuperäinen, jonka pohja on käsin venytetty millimetrien ohuiseksi. Se on sitkas, rapea ja maultaan hieman hapan ja juureva. Reunan ilmakuplat ovat isoja ja satunnaisia. Kuin aidossa Italialaisessa ravintolassa!

Kaikki pohjat syntyvät samoista raaka-aineista: vettä, hiivaa, vehnäjauhoja, suolaa ja hieman öljyä. Olennainen ero mummunpizzojen ja artesaanipizzojen välillä on taikinan tekemiseen käytetty aika. Kun halutaan leipoa vahva, sitkeä ja maukas taikina, tarvitaan myös oikeanlaiset vehnäjauhot. Vehnäjauhoissa on suuria eroja, joiden ominaisuuksia selvennän seuraavissa kappaleissa. Jos vehnäjauhohifistely ei kiinnosta, hyppää artikkelin loppuun, siellä on kuvia ja videoita! Yay! Pizzaa!

Vehnissä on eroja. Vehnät jaotellaan lasimaisiin ja jauhomaisiin jauhoytimen, eli endospermin ulkonäön perusteella ja pehmemisiin ja koviin lajeihin jauhatusominaisuuksiensa mukaan. Suomessa kasvatetaan pääasiassa kahta vehnämuotoa, kevät- ja syysvehnää. Ne eroavat toisistaan proteiinipitoisuudellaan ja jauhatuskovuudellaan. Kevätvehnä on kovempaa ja se sisältää proteiinia n. 13%. Syysvehnä on pehmeämpää ja sisältää proteiinia n.12%. Jauhojen proteiinipitoisuus vaikuttaa sitkon muodostukseen, jauhojen vedensitomiskykyyn ja hiilidioksidin pidätyskykyyn, eli kaikkeen mitä hyvältä taikinalta kuuluisikin odottaa. Leivontaominaisuuksiltaan hyvän vehnäjauhon täytyy siis olla proteiinipitoista, mutta pelkkä proteiinipitoisuus ei vielä takaa hyviä leivontajauhoja.

Vehnän proteiinit voidaan jakaa neljään osaan: albumiiniin, globuliiniin, gluteniiniin ja gliadiiniin. Näistä kaksi ensimmäistä, joiden osuus kokonaisproteiineista on n. 15%, ovat vesiliukoisia (globuliini laimeaan suolaliuokseen), joten ne eivät vaikuta taikinan sitko-ominaisuuksiin ja näin ollen hämäävät kokonaisproteiinimäärässä. Kotimaiset vehnälajikkeet ovat hyvin proteiinipitoisia, mutta sisältävät eri suhteessa näitä vesiliukoisia proteiineja kuin vastaavasti mannerilmastossa kasvavat lajit Keski-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Suomeen tuodaankin jonkin verran vehnää etelämpää, esim. Belgiasta ja Virosta, joita sekoitetaan Suomalaisten vehnälajikkeiden kanssa.

Vehnäjauhojen vedensitomiskyvyn ymmärtäminen on myös tärkeää oikeanlaisen taikinan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vedensitomiskyky tarkoittaa prosentuaalista määrää vettä, joka vehnäjauhoihin sekoitettuna saa aikaan tietynlaisen taikinan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, mitä enemmän proteiinia jauhoissa on, sitä parempi vedensitomiskyky niillä on ja sitä parempia ne ovat leivottaessa kovaa sitkoa vaativia taikinoita. Samaan määrään jauhoja voidaan lisätä siis enemmän vettä, jonka ansiosta taikinasta saadaan elastisempi ja kuohkeampi. Leipureiden käyttämissä ohjeissa veden määrä ilmoitetaan yleensä kosteusprosenttina tai englanninkielisissä ohjeissa termilllä hydration. 65% kosteus tarkoittaa siis taikinaa, jossa esim. kiloon vehnäjauhoja lisätään 650g vettä.

Tarkkaa jauhojen vahvuutta (sen elastisuutta ja sitkoa) mitataan Chopinin alveografilla. Yksinkertaisuudessaan kone toimii siten, että taikina vaivataan ja asetetaan laitteeseen, joka puhaltaa siitä ’purkkapallon’. Puhalletun kuplan paineensietokyky kertoo suoraan jauhojen vahvuudesta, jotka ilmoitetaan W -indeksillä.

W-indeksiä ei valitettavasti ilmoiteta kotimaisten jauhopussien kyljessä, mutta italialaiset ja ranskalaiset valmistajat saattavat ilmoittaa luvun jauhoja myydessään. Tässä lista w-indeksin käyttötarkoituksista.

W alle 120 tosi heikot jauhot, eivät sovellu leivän tekemiseen (n.7-9% proteiinia)
W 120-160 heikot jauhot, soveltuvat vähän gluteenia tarvitseviin leivonnaisiin, esim. Biscotti. (n. 9-10% proteiinia)
W 160-250 keskivahvat jauhot, esim. piirakkataikinat, croissantit (n. 10-11% proteiinia)
W 250-310 vahvat jauhot, soveltuvat leivän, patongin ja pizzataikinan leipomiseen (n.11-13% proteiinia)
W 310 tosi vahvat jauhot, täysjyvävehnästä, soveltuvat hapanjuurien ja luonnonhiivojen kanssa käytettävien ja pitkään kohotettavien taikinoiden tekemiseen. (n. 13-15% proteiinia)

Mitkä ovat siis hyviä jauhoja pizzanteossa? Suomalaiset puolikarkeat vehnäjauhot ovat proteiinipitoisuuksiltaan 12-13% luokkaa, joka on riittävästi voimakkaan sitkon aikaansaamiseksi. Olen kuitenkin huomannut, että jauhojen laatu vaihtelee aika dramaattisesti valmistajien ja vuodenaikojen mukaan. Tähän vaikuttavat niin vallitseva ilmankosteus leivontahetkellä, kuin käytetyn viljan tasalaatuisuus. Parhaimmat kokemukseni kotimaisista jauhoista on Utajärvellä sijaitsevasta Kinnusen Myllyn puolikarkeista vehnäjauhoista ja Myllyn Paras Emännän puolikarkeista vehnäjauhoista. Näistä valmistettu taikina muodostaa ja säilyttää hyvin sitkonsa jopa lepäämisen jälkeen. Pelkistä puolikarkeista jauhoista leivottu taikina on sitkas ja reunasta tulee kuohkea ja ilmava. Taikinasta saattaa kuitenkin tulla liian sitkas, jos taikinaa ei osaa käsitellä oikein. Kaulittaessa se singahtaa takaisin ja käsin muotoiltaessa taikinan kanssa joutuu käyttämään enemmän voimaa, minkä seurauksena se saattaa revetä.

Aito Napolilainen pizza tehdään sekoittamalla italialaisia 0 ja 00-jauhoja. Italialaiset merkitsevät jauhonsa jauhatuskarkeuden ja värin mukaan. Tipo 00 tarkoittaa todella hienoa vehnäjauhoa, joka on jauhettu vehnän ydinosasta ja se on väriltään puhtaan valkoista, kun taas Tipo 0 -jauho tarkoittaa puolikarkeaa jauhatusta, jossa voi olla mukana myös jyvän uloimpia osia. 0 ja 00 -merkinnät eivät kuitenkaan kerro jauhon leivontaominaisuuksista tai vedensitomiskyvystä mitään ja jauhoja valmistetaankin myllystä riippuen eri vehnälajikkeista. Jos pussin kyljessä lukee ”Farina di grano duro”, se tarkoittaa Durum-vehnästä jauhettua jauhoa. Durum-vehnä on lasimaista ja kovaa ja siitä saatavasta jauhosta valmistetaan pääasiassa pastaa matalan sitkonmuodostuskykynsä vuoksi. Jos pussin kyljessä lukee ”Farina di grano tenero”, se tarkoittaa Triticum aestivum –vehnästä, eli normaalista leipävehnästä jauhettua jauhoa, jota käytetään yleisleivonnassa.

Näiden italialaisten yleisleivontajauhojen proteiinipitoisuus on yleensä 7-10% 00-jauhoilla ja 10-13% 0-jauhoilla. Tavallisissa 00-jauhoissa ei ole tarpeeksi proteiinia hyvän sitkon muodostukseen ja yön yli levättyään taikinaa on todella haastavaa muotoilla käsin. Italialaiset sekoittavatkin korkeamman proteiinipitoisuuden omaavia 0-jauhoja ja hienoja 00-jauhoja keskenään saadakseen täydellisen pizzataikinan, joka on kuohkea ja sitkas, mutta helppo muotoilla käsin.

Italiassa valmistetaan myös valmiita 00-jauhosekoituksia, jotka ovat suunnattu suoraan pizzanleivontaa silmälläpitäen, esimerkiksi Caputo tai Gran Mugnaio -valmistajien valikoimasta löytyy leivontavalmiita 00-jauhoja. Näitä kannattaa metsästää italialaisista deli-kaupoista, joita löytyy ainakin Turusta ja Helsingistä, tavallista 00-jauhoa voi käydä etsimässä Stockmannilta tai hyvin varuistelluista marketeista. 

Ohje neljään ’artesaani’pizzaan.

450g Tipo 0 tai 00 jauhoja (proteiinia 12-15%) (Myös puolikarkeat vehnäjauhot ovat OK)
300g Tipo 00 jauhoja (proteiinia 9-10%)
520g  Kylmää vettä
7g      Kuivahiivaa
24g    Suolaa (lisätään vasta lopussa)

Oliiviöljyä voiteluun.

DSC_8647

Kuivahiivalle on hyvä antaa aikaa heräillä, joten taikinan valmistus aloitetaan sekoittamalla kuivahiiva, vesi ja puolet jauhoista kulhossa vispilällä. Odota 15 minuuttia, että esitaikina alkaa kuplia, jonka jälkeen voit lisätä loput jauhoista. Alusta taikinaa hetki kädellä ja siirrä se pöydälle. Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus muodostaa taikinaan sitkoa, vaan pelkästään sekoittaa kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Muotoile taikinasta pallo, sivele pinta kevyesti oliiviöljyllä ja peittele se tuorekelmulla, ettei se kuivu.

Tässä vaiheessa aloitetaan se ero mummunpizzan ja artesaanipizzan välillä. Tämän vaiheen nimi on autolyysi, jonka aikana taikinan annetaan levätä n.40-60 minuuttia. Autolyysi antaa aikaa rikkoutuneille tärkkelyksille ja proteiineille sitoa vettä, se vapauttaa entsyymeitä jotka helpottavat sitkon muodostumista ja pilkkovat vehnän tärkkelystä hiivalle suotuisampaan muotoon, joka auttaa taikinaa kohoamaan.

DSC_8658

Lepäämisen jälkeen taikinaan lisätään suola ja sitä ruvetaan vaivaamaan. Paras ja helpoin vaivaustapa on ns. slap and fold -tyyli, jossa taikina läimäistään pöydän pintaan, venytetään kevyesti ja taitetaan kaksinkerroin. Taikinasta otetaan kiinni toiselta reunalta ja prosessia jatketaan kunnes taikina on valmis. Noin kahdeksasta kymmeneen minuuttia.

Valmis taikina on kiiltävä ja sormilla nipistäen vetäessä se vastustaa eikä ratkea. Muotoile taikinasta pallo, sivele pinta kevyesti oliiviöljyllä ja peittele se tuorekelmulla, ettei se kuivu.

DSC_8663

Taikinan annetaan kohota 40-60 minuuttia, jonka jälkeen se taitellaan. Taittelu venyttää gluteeniketjuja, jotka muodostavat taikinan sitkon ja ne asettuvat ristiin toisiinsa nähden, vahvistaen sitkoa entisestään. Taittelu myös vangitsee ilmaa taikinan sisään, jonka ansiosta siitä tulee kuohkea ja helpommin muotoiltava.

Taikina taitetaan kaksi kertaa. Anna taikinan levätä 40-60 minuuttia ensimmäisen taittelun jälkeen, jonka jälkeen toista taittelu. Peitä taikina välissä öljytyllä kelmulla.

Toisen kerran taiteltu taikina siirretään suoraan öljyttyyn kulhoon tai astiaan ja asetetaan jääkaappiin, jossa se saa levätä n.8-12 tuntia, jonka aikana hiiva jatkaa käymistään, eli muuttaa tärkkelyksiä alkoholiksi, hiilidioksidiksi ja hapoiksi, joista muodostuu taikinan juureva maku. Muista peittää taikina öljytyllä tuorekelmulla, ettei se kuivu.

DSC_8664

Kumoa valmis taikina seuraavana päivänä kevyesti jauhotetulle pöydälle. Käsittele taikinaa lempeästi ja varoen, älä rusikoi niin että ilmakuplat karkaavat. Leikkaa taikina neljään osaan ja muotoile niistä varovasti palloja taittelemalla ja kevyesti pyörittämällä. Sivele taikinapallot oliiviöljyllä ja peitä ne tuorekelmulla, etteivät ne kuivu.

DSC_8674

Kohota palloja n. 50-60 minuttia huoneenlämmössä ja ne ovat leivontavalmiita.

MUOTOILU JA PAISTO

Taikinan muotoilu on pizzanteon vaikein osuus. Sen voi kaulita tasaiseksi, mutta perinteinen tyyli on painella ja venyttää taikinaa käsin, jolloin reunoihin jää ilmakuplia, jotka kohoavat uunissa. Muotoilu aloitetaan hyvin jauhotetulla, puhtaalla pöydällä, painelemalla taikinan keskustaa kämmenellä, siten että sormilla rajataan noin 1,5 sentin osuus taikinan reunasta, johon ei kosketa. Kun pohja on tarpeeksi iso, että molemmat kämmenet mahtuvat sen sisään, taikinaa ryhdytään venyttämään varovasti pyörittämällä taikinaa pöydällä. Pyöritystä voidaan jatkaa kunnes pohja on halutun kokoinen tai taikinaa voidaan kevyesti nostella kämmenen selkäpuolella tai heittää taikinaa ilmaan pyörivällä liikkeellä, jolloin taikina venyy omalla painollaan. Jos valmiin taikinan muotoilu tuntuu helpolta, voit nostaa ohjeen vesimäärää muutamalla prosentilla (suhteessa jauhojen määrään) seuraavalla leivontakerralla, jolloin pohjasta tulee paiston jälkeen kevyempi ja ilmavampi.

DSC_8718

Artesaanipizza vaatii korkean, mieluiten yli 350-celsiusasteen paistolämpötilan ja paistoalustan, joka varaa lämpöä ja luovuttaa sen nopeasti paistettavaan pizzaan, tehden pohjasta rapean ja kypsän ennen täytteiden palamista. Jos käytössäsi on leivinuuni tai pizzauuni, great success! Lämmitä uuni 400-asteeseen ja heitä pizza paistumaan. Mutta jos asut kerrostalossa kuten minä ja käytössäsi on vain tavallinen sähköuuni, on seuraava hankintasi oikeanlainen paistoalusta. 275-asteinen varaava paistoalusta antaa yllättävän hyvän pizzapohjan myös kotiuunissa. Pitää kuitenkin muistaa, että paksu paistoalusta lämpenee huomattavasti hitaammin kuin uunin termostaatti, joten anna uunin lämmetä hyvä varttitunti termostaatin napsahtamisen jälkeen, ennenkuin survaiset kiekon sisään. Kun paistat useampia pizzoja, alustalle pitää antaa aikaa lämmetä uudestaan myös pizzojen välissä, muuten pohjat eivät paistu kunnolla. Älä siis heitä seuraavaa pizzaa heti uuniin, kun otat edellistä pois.

Nykyään myydään kaikenlaisia pizzakiviä ja alustoja, mutta paras vaihtoehto on teräs- tai valurautalevyt, jotka luovuttavat lämmön paistettavaan pizzaan nopeampaa kuin mineraaliset kilpailijansa, eivätkä ne halkea suurien lämpötilavaihteluiden tai huolimattoman käsittelyn seurauksena. Muotoon leikattua teräslevyä kannattaa kysyä terästä työstäviltä pajoilta, valurautaisen version saa helposti kaasugrilliin tarkoitetusta valurautaparilasta, jonka toinen puoli on tasainen.

Kuumassa uunissa, paistoalustan päällä pizzan paistamiseen ei pitäisi mennä viittä minuuttia kauempaa. Kun juusto on sulanut ja reunat alkavat ruskettua, kurkkaa varovasti pizzan pohjaan. Valmiissa pohjassa on kaunis rusketus ja se tuntuu nostettaessa napakalta.

That’s pretty much it, hyvä pizzapohja. Jos olet nähnyt vaivaa pohjan tekemiseen, kannattaa nähdä vaivaa myös tomaattikastikkeeseen. Hyvä tomaattikastike on yksinkertainen ja syntyy hyvistä raaka-aineista. Kastikkeeseen ei laiteta sokeria, viiniä, kuivattua oreganoa tai ketsuppia, vaan maku tulee kypsistä ja laadukkaista tomaateista. Markettien tuoreet tomaatit ovat yleensä poimittu liian aikaisin, eivätkä ole maultaan yhtä rikkaita kuin parhaat tölkitetyt tomaatit, jotka ovat poimittu kypsinä Italian auringon alta. Aito Napolilainen pizzakastike syntyy San Marzano -luumutomaateista ja näitä löytyy tölkkitavarana myös Suomestakin. Tässä asiassa ei kannata kitsastella, sillä 50 sentin tomaattimurskasta ei saa hyvää kastiketta.

Yksinkertainen tomaattikastike:

4rkl   Neitsytoliiviöljyä
1         valkosipulinkynsi
1 tölkki (400g) kuorittuja tomaatteja (San Marzano)
Merisuolaa & rouhittua mustapippuria myllystä
Tuoretta basilikaa oman maun mukaan

Aja kaikki ainekset tasaiseksi sauvasekoittimella. Done!

Eat your pizza and shut up.

-Jami

DSC_8700

DSC_8694

DSC_8710

13 thoughts on “Pizza, la pizza ja pitsa.

  1. wnb-pizzamaakari

    Moi! Tämä kirjoitus auttoi ymmärtämään taikinan sielunelämää. Tein pohjan ohjeen mukaan ja taikina tarttui todella pahasti käsiin pitkän vaivaamisenkin jälkeen. Johtuikohan tuo siitä että jauhoja olisi saanut olla alunperin enemmän? Tehdäänkö vaivaaminen myös jauhotetulla alustalla? Mitä jauhoja käytät pohjan muotoiluvaiheessa?

    • tubafoodandlounge

      Hei, tarttuiko taikina käsiin vielä seuraavanakin päivänä kohotuksen jälkeen? Jos olet mitannut jauhot ja veden tarkasti, taikinan ei pitäisi tarttua käsiin. Voit toki lisätä jauhoja vaivauksen loppupuolella, jos tuntuu että se on liian tahmaista.

  2. Arska

    Tää on oikea ohje kaikkien huuhaa ohjeiden joukossa!

    Hyvä että noi mitat on painoina, tulee oikea määrä, ja toimii takuuvarmasti jos noudattaa ohjeita.
    Kun hankin ekan pizakiven niin ekat kokeilut oli heikkoja mutta kun löysin tän sivun ja tein kaiken ohjeiden mukaisesti, niin lopputulos oli hämmästyttävä, aivan kuin pizeriasta tilattu, ehkä jollain tavalla vielä parempi. Pohja crispi ja reunat nousee uunissa niin että uskomattoman isot ilmakuplat….
    Ja toi taikinan venyttely on oikeastaan aika helppoa, käytin mannasuurimoita alla niin liukuu.
    Eikä tartu käsiin, joka oli yllätys minulle…

    Vaikka toi pohja on mulla hyvän makuinen, rapea jne, niin siinä ei ole noita tummia täpliä niinpaljon kun pizzauunin pizassa.
    Paistan noin 4 – 5 minuuttia ennekuin juusto alkaa ruskistua, meidän uunissa säädin 275C, mutta mittattessa kivi on tolloin 300C. Taidan teettää teräksestä paistoalustan, niitä käytetään Jenkkilässä onnistuneesti.

    Tipo 00 jauhoja löytyy Stokkan herkun lisäksi nykyään myös K-Supermarketeista (ainakin Vuosaaresta).

    PS. aivan samankaltaisen ohjeen liittyen burgersämpylöihin löysin Jenkkiläiseltä sivulta kun yritin tehdä sämpylöitä itse, sillä onnistu mainiosti , oli myös mitat painoina. Sämpylöistä tuli uskomattoman kuohkeita ja pehmeitä ….

    Kiitos ohjeesta, Ari

    • tubafoodandlounge

      Kiitos, Ari! Keep up the good pizza!

      Suosittelen lämpimästi paistoalustan päivittämistä teräksiseen tai valurautaiseen, se on mitä luultavammin syynä pohjan vaaleaan paistumiseen.

    • tubafoodandlounge

      Hei, Jukka!

      Kyllä, hiiva liotetaan kylmään veteen. Kun taikinaa vaivataan ja sen annetaan levätä huoneenlämmössä ja kylmässä, on parempi että aloitetaan kylmällä vedellä, ettei hiiva aktivoidu liian nopeasti.

  3. Toivo

    Kiitos aivan loistavasta pizza-ohjeesta! Tällä on monesti tehty onnistunut pizzataikina ja pizza. Kiinnostaisi tietää oletko onnistunut tekemään hyvää gluteenitonta pizzapohjaa? Ja miten sen tekeminen eroaa tähän reseptiin.

    • tubafoodandlounge

      Gluteenittoman leivonnan kohdalla mun täytyy nostaa kädet ylös. En ole perehtynyt sen saloihin, enkä oikein osaa neuvoa asiassa, sorry.

  4. Sauli A.

    Hei!
    Erinomaisen makuinen pohja ja oli miellyttävää puuhaa väsätä. Kuitenkin taikinan rakenne oli ohjeen videosta poiketen huomattavasti sitkeämpää ja tämän vuoksi tuo muotoon venyttely ei millään onnistunut. Jouduin kaulimella kunnolla vääntämään sitä suuremmaksi. Onko tietoa mikä olisi mennyt pieleen.

    • tubafoodandlounge

      Moi, Sauli!

      Taikinassasi on siis helvetin hyvä sitko, which is nice. Muotoilu tosin voi olla haastavaa käsin, jos taikina singahtaa takaisin venyttäessä. Sitkeinkin taikina venyy heittämällä sitä pyörivällä liikkeellä ilmaan, mutta se vaatii toki harjoittelua 🙂 Jos haluat helpommin muotoiltavan taikinan, niin voit:

      a) muuttaa jauhojen suhdetta ohjeessa, nostaen vähemmän proteiinipitoisen 00-jauhon määrää kokonaisjauhomäärästä vaikka puoleen.

      b) Antaa taikinalle enemmän aikaa. Jos ei ole kiire mihinkään niin taikinan voi antaa olla kylmässä vielä ylimääräiset 12-24h. Sitkon määrä laskee ja taikinasta tulee helpommin käsiteltävää, mitä kauemmin sen antaa käydä.

  5. Masa

    Moi

    Ootko muuttanut tomaattikastikkeen reseptiä eli etkö keitä sitä enää kastikkeeksi? Muistan että aiemmin kuullotettiin valkosipulit, lisättiin pyre ja sitä hetki pyöriteltiin, sitten tomastit ja se keitettiin 20 minsaa ja lopuksi sitten basilikat ja vedettiin sileäksi.

    Ps. En minäkään ole saanut hyvin muotoiltavaa taikinaa, aina on hillitön sitko ja hankala muotoilla pohjat…

  6. Ville

    Terve
    Kiitoksia ohjeista, tuli ehdottomasti paras pohja, mitä olen ikinä tehnyt. Uunin saan 300:n ja käytössä (ainakin vielä toistaiseksi) vuolukivinen pitsakivi. Pari yötä oli jääkaapissa taikina.
    En löytänyt kaupasta 00-jauhoja, joten käytin Spelt Erikoishienojauhoja (proteiinia 13,2). Käsin onnistui taikinan muotoilu, pohja on rapsakka, siinä on ilmakuplia ja ennekaikkea se maistuu hyvälle. Myös tomaattikastike antamallasi ohjeella on hyvä.

  7. Jussi

    Taikina ohjeessa suolan määräksi on ilmoitettu 24g, mikä on mielestäni liikaa tuohon taikinamäärään. Laitoin 2g ja oli sopiva just sopiva.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s